Kainuulaiset äänessä

Haistatko sinä kainuulaisen tervan?

150 vuotta taaksepäin sen vieno tuoksu olisi kiirinyt nenään kaikkialla Oulun tuolloisella kaupunkialueella. Ainakin, jos tuuli kävi pohjoisesta, Pikisaaresta ja Toppilansalmesta päin.

Oulujoen viimeisissä kuohuissa saattoi nähdä pitkiä tervaveneitä, täynnä tynnyreitä. Painavaa lastia tyrskyissä kuljettivat miehet, joilla saattoi olla takanaan pitkälti yli kahdensadan kilometrin matka kotoa. He toivat tynnyritolkulla myyntiin yhdenlaista kotipolttoista, tervaa.

Kainuusta, Oulujoen latvuksilta saapuneet Määtät, Heikkiset, Korhoset ja Toloset heimoveljineen olivat ajan uranuurtajia. Tervahaudoissa pitkään kytenyt musta kulta mahdollisti sen, että koko maailma avautui. Ilman tervalla siveltyjä purjelaivoja silloiset suurvallat eivät olisi tavoittaneet kaukaisimpia maanosia saati käyneet taisteluja niiden hallinnasta. 

Kainuulaiset ovat sitkasta väkeä. Katajaista kansaa, joka taipuu, mutta ei katkea. Se on todistettu sitkeydessä, jolla Oulun Seudun Kainuulaisten yhdistys on tavoitellut myös tervansoutuajan muistomerkkiä Ouluun. Tänne, mihin tervan ensimmäinen taival päättyi ja matka maailmalle alkoi.

Parhaillaan rakenteilla olevan Toppilansalmen alueella sijaitsi Tervahovi, laaja alue, jonne tynnyrit tervaveneistä purettiin. Rannalla saattoi olla tynnyreitä silmänkantamattomiin. Sieltä niitä pyöriteltiin satamaan saapuneiden laivojen kyytiin. Tynnyrit katosivat ruumaan jättäen tuoksun ja muutaman kolikon jälkeensä.

Noille tienoille me tervanpolttajien ja tervansoutajien jälkeläiset olemme visioineet muistomerkkiä ajanjaksolle, joka muovasi koko pohjoisen Suomen myöhempää kehitystä.

Tervakauppa toi Ouluun vaurautta, jota ilman kaupankäynti ja teollisuus eivät olisi nousseet siihen mittakaavaan kuin ne kasvoivat. Ilman maailmalle myytävää tervaa satamassa olisi ollut melkoisen hiljaista. Merellisempää Oulua tavoitellessa on viisasta lähteä juurien tuntemisesta.

Oulun Seudun Kainuulaiset esitti jo yli 20 vuotta sitten muistomerkin teettämistä. Seuraavan kerran asia nousi esiin Oulun vuonna 2005 vietettyjen 400-vuotisjuhlien alla. Vaikka hanke ei saanut tukea ulkopuolelta, me kainuulaiset olemme työskennelleet muistomerkin hyväksi kaikki nämä vuodet.

Toivomme, että muutkin kuin kainuulaisia juuria omaavat ottaisivat omakseen tavoitteen saada pysyvä muistomerkki tervansoudun aikakaudesta Ouluun. Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta havitellessamme se olisi hanke, joka yhdistäisi myös luontevasti niin palijasjalkaset oululaiset kuin meidät tullista tulleet.

Elsi Salovaara
Oulun Seudun Kainuulaisten puheenjohtaja
(julkaistu 19.3.2018 Kalevan Yhteisöt-sivulla)